Nyt rakennetaan hoiva- ja palvelukoteja, joissa yhdistyvät ekologisuus, digitaalisuus ja yhteisöllisyys.

Mehiläinen on ollut osa suomalaista terveydenhuoltoalaa yli sadan vuoden ajan. Ensimmäinen sairaala perustettiin vuonna 1909 Helsingin Huvilakadulle. Nimensä se sai Kalevalassa esiintyneen taruolennon, Mehiläisen, mukaan.

Työterveyshuolto tuli osaksi palvelutarjontaa 1970-luvulla. Valtakunnalliseksi terveydenhuoltoalan toimijaksi Mehiläinen alkoi laajentua 2000-luvun alussa. Toiminta monipuolistui kattamaan myös suun terveydenhuollon sekä julkisen terveydenhuollon ulkoistukset, hoivapalvelut, lastensuojelun ja mielenterveyskuntoutuksen.

Nykyään Mehiläisessä työskentelee yli 14 000 terveyden ja hyvinvoinnin ammattilaista. Hoivapalvelut ovat yrityksessä tällä hetkellä voimakkaasti kasvava sektori.

Ikääntyneille, mielenterveyskuntoutujille ja vammaisasiakkaille tarkoitettuja hoiva- ja palvelukoteja on noin 170 eri puolilla Suomea. Vuosittain rakennetaan ja avataan parikymmentä uutta yksikköä. Lisäksi hoivasektori kasvaa yritysostojen kautta. Ne tuovat Mehiläiselle vuosittain 10-15 hoiva- ja palvelukotia lisää.

”Uskomme siihen, että hoiva- ja palveluasuminen tarve lisääntyy tulevina vuosina. Suuret ikäluokat ovat vasta tulossa hoivan piiriin. Varsinkin palveluasumisen tarve kasvaa”, sanoo projektipäällikkö Merja Purosalo Hoiva Mehiläisestä.

Ekologista asumista ja hoivaa

Hoiva Mehiläisessä palvelutarpeen kasvuun varaudutaan parhaillaan useilla paikkakunnilla. Uusia hoiva- ja palvelukoteja rakentuu muun muassa Hämeenlinnaan, Riihimäelle, Mikkeliin, Poriin, Kuopioon, Sipooseen, Sastamalaan ja Kemiin.

Yksi tänä vuonna avatuista Hoiva Mehiläisen uusista kohteista on Porin asuntomessualueella sijaitseva ikääntyneiden palvelukoti Villa Luoto. Se tarjoaa ikäihmisille erilaisia asumismuotoja kevyemmästä palveluasumisesta ympärivuorokautiseen hoivaan yksilöllisen tarpeen mukaan. Ensimmäiset asukkaat muuttivat taloon syys-lokakuussa.

”Villa Luoto on hyvä esimerkki siitä, millaisia hoiva- ja palvelukoteja rakennetaan nyt ja tulevina vuosina. Suunnittelun ja rakentamisen keihäänkärkinä ovat olleet ekologisuus, digitaalisuus ja yhteisöllisyys”, Purosalo kertoo.

Turvateknologia helpottaa elämää

Villa Luodon ekologisia ratkaisuja ovat muun muassa lämmitysjärjestelmänä toimiva maalämpö sekä sähköntuotannossa hyödynnettävät aurinkopaneelit. Nykyaikaiset digitaaliset ratkaisut tuovat taloon monipuolisesti asukkaiden arkea helpottavaa turvateknologiaa.

”Meillä on hyvin laaja hoitajakutsujärjestelmä, jolla voidaan tukea asukkaan mahdollisuuksia pärjätä omassa asunnossaan. Asukas voi saada käyttöönsä muun muassa paikantavan turvarannekkeen, liesivahdin, jääkaapin liiketunnistimen ja vuodevahdin”, Purosalo kertoo.

Hoitaja saa hälytyksen asukkaan turvarannekkeesta esimerkiksi silloin, jos muistisairas ikäihminen on lähdössä yöaikaan liikkeelle kodistaan. Jääkaapin liiketunnistimen avulla taas voidaan seurata, muistaako itsenäisesti asuva ikääntynyt päivän mittaan syödä. Vuodevahti ennakoi, milloin asukas on nousemassa vuoteestaan, jotta hoitaja ennättää kaatumisriskissä olevan ikäihmisen luokse ajoissa.

”Ikääntyneitä ihmisiä vaivaa aika usein yksinäisyys. Se voi tuoda mukanaan erilaisia pelkoja ja jopa fyysisiä oireita. Monia kuitenkin helpottaa tieto siitä, että apua on nopeasti saatavilla, kun sitä tarvitaan. Hoiva- ja palvelukodeissamme yhdistyvät aina kiinteästi asuminen ja hoiva”, Purosalo toteaa.

Ruokahetket vahvistavat yhteisöllisyyttä

Ruoka on hoiva- ja palvelukotien arjessa isossa roolissa. Ruokahetket ovat monille asukkaille päivän kohokohtia. Ne ovat myös erinomainen mahdollisuus tukea yhteisöllisyyden toteutumista.

”Ruokailu on se hetki päivästä, kun asukkaat voivat istua yhdessä alas ja vaihtaa samalla kuulumisia. Hoitajat ruokailevat yhdessä asukkaiden kanssa”, Purosalo kertoo.

Hoivakotien arkeen kuuluu päivittäin viisi ruokahetkeä aamupalasta iltapalaan, ja tarvittaessa asukas saa myös yöpalaa. Palvelukodeissa asukkaat voivat valmistaa ruokaa omissa kodeissaan, mutta moni sisällyttää ainakin päivittäisen lounaan omaan palvelutarjontaan.

Merja Purosalo kertoo, että kaikissa Mehiläisen uusissa hoiva- ja palvelukodeissa ruokapalvelut toteutetaan talon omassa valmistuskeittiössä. ”Kun kokki on lähellä ja tiiviissä vuorovaikutuksessa asukkaiden kanssa, palaute keittiöön menee nopeasti perille. Asukkaiden ruokatoiveita kysellään muutenkin säännöllisesti.”

Vanhemmissa, usein yritysostojen kautta tulleissa kohteissa valmistuskeittiötä ei välttämättä ole, joten niissä ruokapalvelut on ulkoistettu Mehiläinen Ateriaalille. Ateriaali huolehtii myös Mehiläisen kotiateriapalveluista.

Omannäköistä elämää

Päivittäisten ruokahetkien lisäksi hoiva- ja palvelukotien yhteisöllisyyttä tukee asukkaille järjestettävä harrastus- ja viriketoiminta. Talojen yhteiset tilat ovat viihtyisiä ja kokoontumiseen kannustavia. Asukkaiden toiveiden mukaisesti voidaan järjestää esimerkiksi peli-, musiikki- ja käsityötuokioita, ulkoilua, kokkailua ja vierailuja.

”Tilat ja henkilökunta voivat mahdollistaa virikkeitä, mutta yhteisöllisyys on pitkälti myös henkilölähtöistä. Se syntyy niistä ihmisistä, jotka kokoontuvat yhteen. Eräässä kohteessamme iäkkäät herrat perustivat oman kokkikerhon. Siitä tuli sen yksikön kantava voima”, Purosalo kuvailee.

Yhteisöllisyyden lisäksi Mehiläinen haluaa tarjota hoiva- ja palvelukotiensa asukkaille yksilöllisen, omannäköisen elämän. Siksi jokaisella asukkaalla on oma, nimetty vastuuhoitaja, joka tuntee juuri kyseisen asukkaan elämäntarinan, mielenkiinnon kohteet, toiveet ja tarpeet. ”Yksilöllisyyden kunnioittaminen lähtee asukkaan arkisesta kohtaamisesta ja kuuntelemisesta”, Purosalo sanoo.

Yksilöllisyys ja yhteisöllisyys ovat molemmat osa Hoiva Mehiläisen laatulupausta, jonka toteutumista seurataan jokaisessa yksikössä säännöllisesti. Purosalon mukaan yksikkökohtaisesta laadusta on tarkoitus tehdä entistä julkisempaa ja näkyvämpää tietoa.  Julkinen laatuindeksi voi olla tärkeä valintakriteeri silloin, kun potentiaalinen asukas vielä etsii tulevaa hoiva- ja palvelukotiaan.

”Asiakkaiden valinnanvapaus tulee lisääntymään, kävipä sote-ratkaisussa miten tahansa”, Purosalo ennustaa. 

Artikkeli on julkaistu Novan numerossa 8/18.