Eerikkilän Urheiluopisto tarjoaa liikkuville asiakkailleen maukasta ja terveellistä hämäläistä lähiruokaa. Ruokailukonseptin uudistuksessa kohtaavat fine diningin ja suurtaloustuotannon parhaat ideat keittiömestari Pekka Terävän johdolla.  

”Suomalainen jalkapalloilu ei kehity, ellei Suomessa ole sille omaa valmennuskeskusta.” Tästä suomalaisen urheiluvaikuttaja Erik von Frenckellin ajatuksesta lähti liikkeelle Tammelassa sijaitsevan Eerikkilän Urheiluopiston perustaminen. Perustamisasiakirjojen allekirjoituksesta on tänä vuonna kulut 70 vuotta. 

Tammelan pitäjässä sijaitsevan Saaren kartanon isäntä Frenckell myi omistamansa kartanon maista 17 hehtaarin alueen Suomen Palloliitolle urheiluopiston perustamista varten. Hinta oli muodollinen, markka hehtaarilta. Eerikkilän Urheiluopisto aloitti toimintansa vuonna 1949.

”Olemme pysyneet pitkälti Frenckellin viitoittamallaan tiellä. Jalkapallon osuus päivittäisestä operatiivisesta toiminnasta on edelleen noin 50 prosenttia”, kertoo Eerikkilän Urheiluopiston toimitusjohtaja Petri Jakonen.

Lakisääteiseksi urheiluopistoksi Eerikkilä muuttui vuonna 1983. Nykyisin Eerikkilän keskeistä osaamista ovat terveysliikunnan kehittäminen ja valmennuskeskuspalvelut erityisesti jalkapallon ja salibandyn harrastajille.  Urheiluopistolla koulutetaan myös liikunnan ja eräopastuksen ammattilaisia.

Eerikkilän jalkapallo-osaaminen keskittyy vuonna 2011 perustettuun Sami Hyypiä Akatemiaan, joka kehittää huippu-urheilun vaatimusten mukaista jalkapallotoimintaa junioreista maajoukkuetasolle asti. Akatemia toimii yhteistyössä Suomen Palloliiton kanssa.

Ympäröivä luonto on vetovoimatekijä

Päälajiensa ohella Eerikkilä tarjoaa ympärivuotisia harjoittelumahdollisuuksia myös monien muiden lajien urheilijoille ja harrastajille. Esimerkiksi monet yleisurheilijat sekä lentopallon, amerikkalaisen jalkapallon ja rugbyn pelaajat harjoittelevat säännöllisesti Eerikkilässä.

Eerikkilän liikuntamahdollisuudet houkuttelevat ympäri vuoden urheiluopistolle myös työ- ja yritysryhmiä sekä liikunnallista lomaa kaipaavia yksityisasiakkaita. Koulujen loma-aikaan järjestetään liikunnallisia leirejä sekä lapsille, aikuisille että perheille.

”Vuonna 2015 yöpymisvuorokausia kertyi 72 200. Käyttöasteemme oli 64,5 prosenttia”,  Jakonen kertoo.

Jakosen mukaan Eerikkilän merkittävä vetovoimatekijä on ympäröivä luonto liikkumismahdollisuuksineen. Eerikkilä sijaitsee keskellä Hämeen järviylängön retkeilyseutua, joka tarjoaa liikkujille mahdollisuuksia tutustua muun muassa Hämeen luontokeskukseen, Torronsuon ja Liesjärven kansallispuistoihin sekä Kaukolanharjun näkötorniin.

Hämäläistä lähiruokaa hyvällä maulla

Eerikkilän urheilevat ja liikkuvat asiakkaat arvostavat terveellistä ja selkeää ruokaa. Urheiluopiston ravintola tarjoaa päivittäin aamiaisen, lounaan, päivällisen ja iltapalan. Ravintola panostaa hämäläiseen lähiruokaan.

”Suosimme lähiseudulla tuotettuja raaka-aineita mahdollisimman paljon. Esimerkiksi peruna, juurekset, kananmunat, leikkeleet sekä naudan- ja sianliha tulevat meille paikallisilta tuottajilta. Haluamme tietää, missä ruoka on kasvatettu. Lähituotteiden suosimisella on alueellamme myös tärkeä työllistävä vaikutus”, kertoo ravintolapäällikkö Henna Tuomola.

Meira Novan kautta raaka-aineita tulee Eerikkilään kahdesti viikossa. Muun muassa kaikki jauhot, pastat, pakasteet, hillot, mehut, hedelmät ja salaattitarpeet tilataan Meira Novalta.

”Meira Nova on ykköstukkurimme. Pyrimme myös Meira Novan valikoimasta valitsemaan kotimaiset ja mahdollisimman lähellä tuotetut vaihtoehdot”, Tuomola täydentää.

Urheilijoiden ruuan on oltava ravitsevaa ja täysipainoista, mutta pelkkä hyvä ravintosisältö ei aterialle riitä. Ruuan on myös maistuttava hyvältä.

”Panostamme siihen, että ruoka on hyvännäköistä ja -makuista sekä monipuolista. Lounaalla ja päivällisellä tarjotaan kolme pääruokavaihtoehtoa. Suosituimpia ovat tavalliset kotiruuat, kuten kaikenlaiset pastaruuat sekä lihapullat.”

Tuomolan mukaan urheilijoiden annoskoot ovat isoja, jopa 1,5 – 2 kertaa normaalin annoksen kokoisia. Salaatteja ei sekoiteta valmiiksi, vaan ruokailija saa itse koostaa salaatti- ja kasvisvaihtoehdoista mieleisensä annoksen. Pääruokien kastikkeet tarjotaan erikseen.

”Tämä on ollut urheilijoillemme hurjan tärkeä kriteeri”, Tuomola korostaa.

Leipää, leivonnaisia ja lettutaikinaa

Eerikkilän ravintolassa lounastaa päivittäin keskimäärin 250 asiakasta, mutta sesonkiaikoina kävijöitä voi lounasaikaan olla jopa 900. Ravintolan lisäksi asiakkaita palvelee Café Erik. Eerikkilä vastaa myös lähistöllä sijaitsevan Hämeen Luontokeskuksen kahvilatoiminnasta.

”Meillä leivotaan paljon sekä suolaista että makeaa. Esimerkiksi kaikki vaalea leipä ja sämpylät tehdään itse. Päivittäin saattaa valmistua jopa kuusi leipätaikinaa.”

Kesäaikaan Eerikkilän leiriläiselle tehdään retkieväitä ja lettutaikinaa, jonka leiriläiset voivat itse paistaa letuiksi kodassa tai grillikatoksessa. Yritysasiakkaille valmistuu tilauksesta toiveiden mukaista ruokaa.

Yhteistyötä Pekka Terävän kanssa

Eerikkilän ravintolapalveluissa toteutetaan parhaillaan suurta konseptiuudistusta. Uudistukseen liittyy sekä ruokatuotteen että ravintolamiljöön kehittämissuunnitelmia. Ravintolarakennus on tarkoitus peruskorjata kokonaan.

”Toteutamme ruokailukonseptia yhteistyössä Olo Groupiin kuuluvan Food Camp Finlandin kanssa keittiömestari Pekka Terävän johdolla. Tavoitteemme on kehittää Eerikkilän ruokailusta entistä elämyksellisempi kokemus; hetki, jota arvostetaan ja jonka äärelle halutaan rauhassa pysähtyä”, toimitusjohtaja Jakonen selittää.

Henna Tuomolan mukaan Eerikkilän 13 ruokapalveluammattilaisen tiimi odottaa uudistustyötä innolla. Kun fine diningin ja suurtalousruuanvalmistuksen asiantuntemus kehitystyössä kohtaavat, luvassa on uusia, upeita ideoita.

Tuomola kuvailee Eerikkilän keittiötiimiä osaavaksi ja joustavaksi porukaksi, jolla on hyvä yhteishenki. Hyvän työporukan lisäksi ravintolatyön parasta antia ovat kohtaamiset asiakkaiden kanssa.

”Päivittäiset kohtaamiset asiakkaiden kanssa ovat tosi tärkeitä. Vuosien varrella monet valmentajat ovat tulleet niin tutuiksi, että vaihdamme aina kohdatessamme kuulumiset. Leireille saapuvat lapset ja nuoret ovat kohteliasta porukkaa, he käyvät usein kiittämässä ruuasta. Joskus kasvot jäävät niin hyvin mieleen, että kun sama lapsi tai nuori tulee vuoden päästä leirille uudestaan, siinä huomaa mahtavalla tavalla kasvun ja kehityksen.”

Artikkeli on julkaistu Novan numerossa 7/16. Kuva: Tomi Setälä