Vantaan kaupungin Vantti ruokkii päivittäin tuhansia suita pienistä päiväkotilapsista ikäihmisiin. Päivittäisten ateriapalvelujen ohella Vantti hallitsee myös suuret tapahtumat. Esimerkiksi viime kesänä Vantaalla järjestettyjen Asuntomessujen vierastarjoilut hoituivat vanttilaisten voimin.

Millaista on hyvä arki? Vantaan vanttilaisten mielestä se on ainakin hyvän palvelun arvoista, sillä vietämme vuodessa noin 260 arkipäivää. Koska elämä on pääosin arkea, Vantti haluaa tehdä arjesta asiakkailleen mahdollisimman sujuvaa.

”Hyvässä arjessa ruoka on ravitsevaa ja maukasta, kiinteistöt pysyvät siisteinä ja kaikille voidaan taata turvallinen ja viihtyisä toimintaympäristö. Tähän kiteytyy asiakaslupauksemme Hyvää arkipäivää”, sanoo ateriapalvelupäällikkö Marjukka Myötämäki Vantista.

Vantti on Vantaan kaupungin omistama yhtiö, joka tuottaa ateria-, puhtaus-, kiinteistö- sekä aula- ja turvapalveluja Vantaan kaupungille. Yhtiö työllistää noin 990 henkilöä, joista hieman vajaa 400 työskentelee ateriapalveluiden ammattilaisina.

Ateriapalvelut on Vantin toimialoista suurin. Yhtiöllä on noin 200 keittiötä, joista valmistavia keittiöitä on 50 ja loput 150 palvelukeittiöitä, joihin ruoka tuodaan valmistuskeittiöstä pääosin valmiina. Vantin valmistamaa ruokaa syödään vantaalaisissa kouluissa ja päiväkodeissa, sairaaloissa ja hoivakodeissa sekä muutamissa henkilöstöravintoloissa. Kuukausittain valmistetaan kaikkiaan noin 829 000 ateriaa.

Suurin ruokaileva asiakasryhmä ovat koululaiset. Suunnittelija Anni Teräntö kertoo, että koululaisille tarjottavien aterioiden ruokalistasuunnittelua ohjaavat kansalliset ravitsemussuositukset sekä kouluruokailusuositus. Ne määrittävät tavoitteet kouluruuan ravitsemukselliselle laadulle, kuten rasvan laadulle ja suolan määrälle, mutta koululaiset itse odottavat ruualta ennen kaikkea hyvää makua.

”Kouluissa noudatetaan kuuden viikon kiertävää ruokalistaa. Kestosuosikkeja ovat muun muassa jauhelihakastike, uunimakkara, lihapullat, kalapuikot ja liha-makaronilaatikko. Joka päivä on tarjolla myös kasvisruokavaihtoehto eli koululainen voi vapaasti valita lounaan kahdesta vaihtoehdosta”, Teräntö kuvailee.

Ruokatoiveita kuunnellaan

Vantaalaisissa kouluissa toimii oppilaista, opettajista ja keittiöhenkilökunnasta koostuvia ruokaryhmiä, jotka kokoontuvat muutaman kerran lukuvuodessa. Vantissa kuunnellaan säännöllisesti ryhmissä esiin nousseita toiveita. Ne voivat olla toiveruokia, mutta myös ruokailun sujumiseen ja ruokailuhetken viihtyisyyteen liittyviä ehdotuksia.

”Ruokaryhmät ovat ehdottomasti hyvä asia. Esimerkiksi jonotusaikoja on saatu lyhennettyä, kun ruokailuvuoroja on suunniteltu uudestaan yhdessä koulun keittiöhenkilöstön ja rehtorin kanssa. Myös koululaisten ruokatoiveet ovat meille jatkuvasti tärkeää tietoa”, Marjukka Myötämäki sanoo.

Joskus käy niinkin, että koululaisen ideoima resepti päätyy lounaaksi kaikkien Vantaan koululaisten lautasille. Vantti järjesti keväällä 2014 reseptikilpailun, johon myös 4.-luokkalainen Riia lähetti oman risottoreseptinsä. Viime marraskuussa kansainvälisenä lasten oikeuksin päivänä maukasta risottoa tarjoiltiin Vantin valmistamana kaikissa vantaalaisissa kouluissa.

Samalla lailla asiakkaiden ruokatoiveita ja –ideoita kuunnellaan myös ikäihmisten ruokapalveluissa. Esimerkiksi vanhusten viikolla ikääntyneiden hoivakodeissa tarjottiin ikäihmisten lempiruokaäänestyksen voittaneita ruokia.

”Meillä on kaikille asiakasryhmillemme omat ruokalistat ja reseptit, myös käytetyt raaka-aineet valitaan asiakaskunnan mukaan. Ikääntyneille maistuvat parhaiten tutut ja perinteiset kotiruuat, kuten kiusaukset ja keitot sekä lihapullat ja karjalanpaisti”, Anni Teräntö kertoo.

Ruokavuosi huomioi juhlapäivät

Vantin ruokavuodessa huomioidaan myös erilaiset juhlapäivät, jotka tuovat vaihtelua perusruokalistaan. Esimerkiksi pääsiäinen, vappu, joulu, halloween ja kaupungin oma Vantaa-päivä näkyvät myös ruokalautasella. Laskiaisen pulkkamäkeen kirmataan kouluissa ja päiväkodeissa tietysti hernekeiton ja pannukakun voimin.

Syksyllä vietetty Reilun kaupan viikko toi Reilun kaupan tuotteita tutuksi Vantaalla. Reilun kaupan kahvia, teetä ja hunajaa on säännöllisesti tarjolla Vantin neljässä henkilöstöravintolassa sekä Tikkurilan lukiossa.

Vantaan kaupunginvaltuuston päätöksellä päiväkotien aamupalalla on kolmesti viikossa tarjolla luomupuuro. Lähiruokaa Vantissa ei sen sijaan varsinaisesti suosita. Myötämäen mukaan yksi syy ovat suuret hankintavolyymit, joihin pienemmillä ruuantuottajilla ei ole mahdollisuuksia vastata. Toinen syy ovat julkisia hankintoja sitovat kilpailutusehdot, joissa lähiruokaa ei voi hankintakriteerinä erikseen korostaa.

”On hyvä muistaa, että lähiruualle ei edes ole yhtä yhteisesti sovittua määritelmää. Meille vantaalaisille myös paikkakunnalla valmistettavat Fazerin leivät ja HK:n liha ovat lähiruokaa”, Myötämäki sanoo ja nyökkää hymyillen tien toisella puolella sijaitsevaa HKScanin lihajalostamoa kohti.

Kun sianliha ei sovi

Vantti huomioi ruokalistasuunnittelussaan erilaisista ruokakulttuureista kotoisin olevat asiakkaat. Monet uskonnot esimerkiksi kieltävät sianlihan ja veriruokien käytön. Eniten sianlihattomalle ruokavaliolle on kysyntää päiväkodeissa ja kouluissa, veriruokia Vantin ruokalistoilla ei tällä hetkellä ole ollenkaan.

”Koululounaalla tarjotaan päivittäin myös kasvisruokavaihtoehto, joka sopii kaikille lihatonta vaihtoehtoa kaipaaville. Päiväkodeissa sianlihatonta ruokaa tarvitsevat saavat toisesta, sopivasta lihasta valmistetun vaihtoehdon”, Myötämäki kertoo.

Etnisistä tai eettisistä syistä johtuvan erityisruokavalion saa Vantaan kouluissa ja päiväkodeissa omasta tai vanhempien pyynnöstä. Lääketieteellisen erityisruokavalion, kuten vaikkapa keliakia- tai allergiaruokavalion, saa lääkärintodistuksella.

”Erityisruokavalion tarve pitää päivittää säännöllisesti eli noin 1-2 vuoden välein. Tällä tähdätään siihen, ettei tiukka välttämisruokavalio jää lapselle turhaan useiksi vuosiksi päälle. Esimerkiksi monet ruoka-allergiat väistyvät tai helpottuvat lapsilla kouluikään mennessä”, Anni Teräntö selittää.

Hävikki hallintaan

Vantti kiinnittää muiden ruokapalvelualan toimijoiden tavoin erityistä huomiota ruokahävikin torjumiseen. Biojätteen määrää seurataan keittiöissä tehostetusti kolme kertaa vuodessa. Keskimäärin biojätettä syntyy Vantin keittiöissä yhteensä noin 4000 kiloa viikossa.

”Hävikin torjuntaan on kiinnitettävä huomiota kaikissa ruoanvalmistuksen vaiheissa. Raaka-aineita on hankittava kulutusta vastaavat määrät ja ruokaa on valmistettava vakioiduilla ohjeilla sopivat määrät. Totta kai muistutamme myös asiakkaan vastuusta; ruokaa tulisi ottaa vain sen verran kuin arvelee syövänsä, sillä lisää saa hakea aina”, Myötämäki toteaa.

Vantin henkilöstöravintoloissa lounaalla tarjoamatta jäänyttä ruokaa myydään myös asiakkaille kotiin vietäväksi. Henkilöstöravintoloissa lounasvaihtoehtoja on toimipaikasta riippuen 2-3, lisäksi tarjolla on suosittu salaattibaari, josta ruokailija saa itse koostaa salaattilounaan.

”Järjestämme henkilöstöravintoloissa myös perjantaitoreja, joista saa ostaa kotiin mukaan esimerkiksi leivonnaisia ja laatikkoruokia. Vapun aikoihin suosikkituotteita ovat munkit ja sima”, Myötämäki kertoo.

Myötämäki muistuttaa, että päivittäisen ruokapalvelutoiminnan lisäksi Vantti vastaa vuosittain lukuisten tapahtumien ruokahuollosta. Tällaisia ovat muun muassa erilaiset urheilutapahtumat sekä koululaisten leirikoulut ja urheiluleirit. Viime vuonna erityisen suuria tapahtumia myös ruokapalvelujen näkökulmasta olivat Vantaalla järjestetyt Asuntomessut sekä Helsingissä pidetty kansainvälinen voimistelutapahtuma Gymnaestrada.

”Asuntomessuilla Vantti vastasi vierastarjoiluista, Gymnaestradassa vastuullamme olivat tapahtuman aamupalatarjoilut. Saimme molemmista hyvää palautetta ja kiitosta”, Myötämäki iloitsee.

Artikkeli on julkaistu Novan numerossa 2/16. Kuva: Tomi Setälä