Kokeilunhaluiset asiakkaat ovat sitä osanneet jo odottaa ja pian muillakin on mahdollisuus maisteluun. Hyönteisiä saa nyt myydä elintarvikkeeksi Suomessa, joten ovet ovat avautuneet myös ravintolaan.
Ravintolat ja ruokapalvelut pääsevät viimein ideoimaan, miten hyönteisruoan voisi tuoda omalle ruokalistalle, sillä hyönteisiä saa nyt kasvattaa ja myydä elintarvikkeeksi myös Suomessa. Tämä tuli mahdolliseksi, kun maa- ja metsätalousministeriö suositti syyskuussa muutosta EU:n uuselintarvikeasetuksen tulkintaan.
Muutoksen myötä Suomi liittyi niiden muutamien EU-maiden joukkoon, joissa hyönteisten elintarvikekäyttö on jo sallittu. Elintarvikkeeksi saa Suomessa kasvattaa ja myydä ainoastaan kokonaisia hyönteisiä. Elintarviketurvallisuusvirasto Evira ylläpitää listaa elintarvikekäytössä sallituista hyönteisistä.
Keittiömestari Ville Penttilä Solo Sokos Hotel Lahden Seurahuoneelta uskoo, että hyönteisruoka löytää pian tiensä myös ravintoloiden ruokalistalle. Hyönteisruoka tulee olemaan ravintoloissa puheenaihe, mutta ensi alkuun sillä on yllätys- ja elämysarvoa lähinnä kaikkein kokeilunhaluisimmille asiakkaille.
”Menee vielä aikaa, ennen kuin hyönteisruoasta tulee valtavirtaa ja se nousee aidoksi vaihtoehdoksi muun tarjonnan rinnalle”, hän arvelee.
Paahdettu sirkka loikkaa kokoustarjoiluun
Penttilän mukaan valtaosa asiakkaista haluaa tehdä ravintolassa varmoja valintoja. Rahoille halutaan vastinetta, joten listalta tilataan itselle mieluisia ruokia, jotka varmasti maistuvat.
”Moni ei ole valmis ottamaan riskiä, että hintava hyönteisannos ei tulisikaan syödyksi. On edelleen paljon asiakkaita, joita etanatkin ällöttävät, vaikka niitä on ollut ravintoloissa tarjolla jo pitkään”, Penttilä sanoo.
Ennakkoluuloton seurue sen sijaan luultavasti tilaa kulhollisen paahdettuja, rapsakoita sirkkoja keskelle pöytää keskustelun herättäjäksi. Penttilä näkee tämäntyyppisellä hyönteisruoalla mahdollisuuksia myös osana kokoustarjoiluja.
”Rapeat, chilipaahdetut sirkat voisivat toimia kokoustarjoiluissa esimerkiksi välipalana pähkinöiden sijaan. Niitä voisi hyödyntää myös salaateissa”, hän ideoi.
Baarin puolella kokonainen sirkka voi yllättää koristeena drinkkilasin reunassa. Hyönteisistä valmistetut rouheet ja jauheet saattavat ensi alkuun päätyä ravintola-asiakkaan lautaselle vaikkapa osana erikoispastaa.
”Ehkäpä joskus kymmenen vuoden kuluttua olemme siinä tilanteessa, että hyönteispasta on jo ihan arkinen osa ravintolan lounaslistaa”, Penttilä pohtii.
Hyönteisruoka ei syrjäytä lihaa
Kokeilunhaluisten kuluttajien lisäksi ravintolan hyönteisruokaa arvostavat Penttilän arvion mukaan asiakkaat, jotka haluavat tehdä eettisiä ja ekologisia ruokavalintoja. Tässä mielessä hyönteisruoka sijoittuu lounaslautasen proteiinilähteenä jonnekin kasvi- ja eläinproteiinin välille.
”En kuitenkaan usko, että liharuoka syrjäytyy hyönteisruoalla. Enemmän on viitteitä siitä, että lihaa korvataan yhä enemmän kasvisruoalla. Kasvisruoka on jo saavuttanut pisteen, jossa siitä on tullut valtavirtaa. Pian ei enää erikseen mietitä, onko tänään vegen vuoro, vaan kasviruoka on tavallinen vaihtoehto lihan ja kalan rinnalla”, Penttilä toteaa.
Alkuperä ja turvallisuus kiinnostavat
Jotta hyönteisruoan tuottaja saa ravintolat kiinnostumaan tuotteistaan, tarjonnan on oltava tuotantotavaltaan moitteetonta. Aivan kuten muussakin raaka-ainetarjonnassa, ravintolaa kiinnostaa myös hyönteistuotteiden alkuperä, puhtaus ja turvallisuus. Tuotannon laatukriteereiden pitää olla kunnossa.
”Ravintola hankkii vain luotettavalta taholta luotettavalla tavalla kasvatettuja hyönteisiä. Totta kai myös maun ja rakenteen on oltava kunnossa”, Penttilä summaa.
Hän lupaa, että hyönteisruoka otetaan jollakin tapaa mukaan Lahden Seurahuoneen tarjontaan, vaikka valmista suunnitelmaa ei vielä toistaiseksi ole.
”Olen itse maistanut kokouksessa kuivattuja sirkkoja. Maku oli hyvä, suutuntuma suolainen ja rasvainen. Jos olisin maistanut niitä silmät kiinni, en olisi yhtään arvannut, mitä syön”, hän sanoo.
Artikkeli on julkaistu Novan numerossa 10/17.
Tutustu Nova-lehteen!