Joka kymmenes ravintolaan saapuva asiakas saattaa kärsiä herkästä vatsasta, joka vaikuttaa aterian valintaan. Millaista ruokaa toivoo FODMAP-ruokavaliota noudattava asiakas?
Toistuvat vatsavaivat hankaloittavat elämää. Arviolta ainakin yhdellä kymmenestä suomalaisesta on herkkä vatsa, jonka taustalla on ärtyvän suolen oireyhtymä. Ärtyvä suoli oireilee muun muassa vatsan ja suoliston alueen kipuina, ilmavaivoina ja turvotuksena.
Ravintolaan saapuessaan herkkävatsainen asiakas silmäilee ruokalistaa ja ateriavaihtoehtoja luultavasti tavanomaista tarkemmin, sillä viime vuosina on saatu lisää tietoa siitä, millaiset ruoka-aineet aiheuttavat herkälle vatsalle helposti oireilua. Oireiden hallinnassa on osoittautunut lupaavaksi ruokavalio, jossa vältetään niin kutsuttuja FODMAP-hiilihydraatteja. Niillä tarkoitetaan joukkoa huonosti imeytyviä hiilihydraattiyhdisteitä, jota alkavat käydä eli fermentoitua paksusuolessa.
FODMAP-hiilihydraatteja on paljon muun muassa vehnässä, rukiissa, ohrassa, sipulissa, sienissä, artisokassa, monissa kaaleissa, hunajassa ja laktoosia sisältävissä maitovalmisteissa. Myös monet kivelliset hedelmät, kuten vesimeloni, päärynä, omena, aprikoosi ja luumu, sisältävät runsaasti FODMAP-yhdisteitä.
Miksi kasvisruoka turvottaa?
Joko FODMAP-ruokavaliota noudatetaan siinä määrin, että se pitäisi alkaa ravintoloissa huomioida muiden erityisruokavalioiden tapaan? Fazer Food Servicesin ravitsemusasiantuntija Leila Fogelholm kertoo, että Amica-ravintoloissa kyselyitä FODMAP-ruokavaliosta ei ole toistaiseksi tullut juurikaan vastaan.
”Tänä keväänä on tullut muutamia yhteydenottoja herkkävatsaisilta asiakkailta. FODMAP-ruokavalioon sopivaa ruokaa ei ole sellaisenaan kyselty, mutta palautteista on käynyt ilmi, että juuri tällaisista ruokavaliotoiveista on ollut kyse”, Fogelholm sanoo.
Fogelholmin mukaan herkkävatsaisia asiakkaita ihmetyttää toisinaan, miksi lounas henkilöstöravintolassa aiheuttaa iltapäivän mittaan ilmavaivoja. Yksi selitys on kasvisruokien kasvanut suosio.
”Kasvisruokien proteiinilisänä käytetään paljon esimerkiksi papuja, linssejä ja kikherneitä ja niitä on yhä enemmän myös salaattipöydissä. Näissä kaikissa on runsaasti FODMAP-yhdisteitä, joista herkkävatsainen saa helposti oireita. Usein oireilua vielä pahentaa se, että työpäivän mittaan istutaan paljon. Kasvisruokavalio ja herkkä vatsa on melko haasteellista yhdistää ruokavalinnoissa”, Fogelholm kuvailee.
Herkkävatsaisen ruokavalio on yksilöllinen
Fazer Food Servicesin ruokalistasuunnittelussa ei ole toistaiseksi jouduttu miettimään FODMAP-ruokavalion aiheuttamia rajoituksia, sillä ravintoloissa on päivittäin tarjolla useita erilaisia lounasvaihtoehtoja. Myös salaattipöydän raaka-ainevalikoima on laaja.
”Vaihtoehtoja on sen verran runsaasti, että herkkävatsaisetkin löytävät yleensä sopivaa syötävää. Toki seuraamme koko ajan, missä määrin tietoisuus FODMAP-ruokavaliosta kasvaa ja mietimme tarjontaa tarpeen mukaan”, Fogelholm toteaa.
Ravintolan näkökulmasta FODMAP-ruokavalio on siinä mielessä haastava, että yhtä yhtenäistä, kaikille herkkävatsaisille sopivaa ruokavalion toteutustapaa ei ole. Herkkävatsaisen oireilu on aina yksilöllistä. Omalle vatsalle sopivasta ruokavaliosta tarvitsee vain harvoin poistaa kaikki mahdolliset FODMAP-yhdisteiden lähteet. Siksi esimerkiksi henkilöstöravintolan tai koulun keittiölle voi olla haasteellista päättää, millaista raaka-aineiden välttölistaa kannattaisi noudattaa.
”A la carte -annoksissa yksilöllisten toiveiden toteuttaminen on yleensä helpompaa. Suomalaisissa ravintoloissa huomioidaan jo nyt erilaiset erityisruokavaliot ja ruoka-allergiat hyvin. Huomaavainen kokki voi jättää annoksesta pois vaikkapa sipulin ja valkosipulin, jos herkkävatsainen asiakas niin toivoo”, Fogelholm sanoo.
Hyödynnä kauraa ravintolassa
FODMAP-ruokavalio ei ole samalla tavalla ehdoton kuin esimerkiksi keliakiaruokavalio, jossa jo hyvin pienet määrät gluteenia ovat keliaakikolle haitallisia. Keliaakikolle ei voi tarjota lainkaan vehnää, ruista ja ohraa, mutta herkkävatsainen pystyy useimmiten syömään niitä silloin tällöin kohtuukokoisina annoksina, vaikka ne runsain määrin nautittuna aiheuttaisivatkin oireita.
”Ravintoloissa kannattaisi hyödyntää nyt kauran kasvanut kysyntä, joka on ollut havaittavissa jo jonkin aikaa. Puhdas, gluteeniton kaura sopii sekä keliaakikoille että FODMAP-hiilihydraatteja vältteleville herkkävatsaisille. Tällaisesta kaurasta leivottu leipä voisi olla hyvä tuote aterialle”, Fogelholm vinkkaa.
Artikkeli on julkaistu Novan numerossa 4/16