Kuortaneen Urheiluopistossa urheillaan, opiskellaan ja hoidetaan työhyvinvointia vuoden jokaisena päivänä. Opisto on valtakunnallinen huippu-urheilun valmennuskeskus.

Urheilijat ja aktiiviliikkujat tietävät, miten kannattaa syödä: säännöllisesti ja riittävästi, jotta treenit sujuvat. Ruoassa saa olla tasapainoisesti hiilihydraatteja, rasvaa ja proteiineja. Sopivat ruoka-ajat sovitellaan päivän treeni-, peli- ja kilpailuaikojen mukaan. Kuortaneen Urheiluopistolla sujuvat ruokapalvelut ovat yksi merkittävä huippu-urheilun ja aktiiviliikunnan mahdollistaja.

Kuortane Sports Managementin toimitusjohtaja Pasi Välikosken mukaan tehokkaaseen treenaamiseen tarvitaan näitä kaikkia: liikuntaa, ravintoa ja lepoa. ”Ilman lepoa ja hyvää ravintoa harjoittelu menee hukkaan. Kuortaneen Urheiluopistolla pyrimme luomaan asiakkaillemme parhaat mahdolliset olosuhteet näissä kaikissa.”

Kuortaneen Urheiluopisto perustettiin vuonna 1950 Etelä-Pohjanmaalle Kuortaneenjärven rannalle. Hankkeen alullepanijana oli Etelä-Pohjanmaan Urheilun Tukijat ry, joka katsoi, että omaan maakuntaan olisi hyvä saada urheiluopisto. Upouuden opiston toiminnasta alkoi vastata Kuortaneen Urheiluopistosäätiö.

Heti alussa toiminta päätettiin keskittää kolmeen osa-alueeseen: urheiluun, työhyvinvointiin sekä ammatilliseen koulutukseen ja kursseihin. ”Nämä ovat perustoimintojamme yhä, vaikkakin huippu-urheilu on näkyvin ja tunnetuin osa toimintaamme”, Välikoski sanoo.

Huippu-urheilun valmennuskeskus

Kuortaneen Urheiluopisto on valtakunnallinen huippu-urheilun valmennuskeskus, joka kehittää huippu-urheilua kokonaisvaltaisesti sekä kotimaisella että kansainvälisellä tasolla. Opisto toimii muun muassa Suomen Urheiluliiton, Suomen Jääkiekkoliiton, Suomen Lentopalloliiton, Suomen Voimisteluliiton ja Suomen Painiliiton valmennuskeskuksena.

Yhteistyötä tehdään myös monien muiden lajien kanssa. Kuortane on profiloitunut esimerkiksi keihäänheiton huippuluokan valmennuskeskukseksi, onhan opiston rehtorina keihäänheiton olympiavoittaja Tapio Korjus.

Uusimpana lajina Kuortaneelle on kotiutumassa jalkapallo, sillä opiston alueelle rakentuu parhaillaan palloiluhalli, jossa on täysimittainen jalkapallokenttä. Halli on valmis maaliskuussa. Suunnitteilla on lisäksi telinevoimisteluhalli, sillä telinevoimistelu on opiston toiminnassa isossa roolissa.

Kuortaneen Urheiluopistolla käy vuosittain yli 50 maasta urheilijoita, joukkueita ja valmentajia harjoittelemassa ja kouluttautumassa. Säännölliseen toimintaan kuuluvat eri lajien seminaarit ja valmennustapahtumat, jotka kiinnostavat niin koti- kuin ulkomaisia urheilun ja valmennuksen huippuja.

Opiskelijoita ja yritysryhmiä

Samalla Kuortaneen kampusalueella urheiluopiston kanssa sijaitsee Kuortaneen urheilulukio, jossa opiskelee vuosittain noin 200 nuorta. Valtaosa heistä on aktiiviurheilijoita.

”Teemme yhteistyötä lajiliittojen ja Suomen Olympiakomitean huippu-urheiluyksikön kanssa. Monissa lajeissa ikäluokkansa lupaavimmat urheilijat ohjataan opiskelemaan ja harjoittelemaan Kuortaneelle”, Välikoski kertoo.

Kuortaneen Urheiluopistolla kouluttautuu vuosittain noin 180 ammatillista opiskelijaa.  Siellä voi suorittaa muun muassa liikuntaneuvojan, liikunnanohjaajan, urheiluhierojan ja liikuntapaikkamestarin opintoja. Lisäksi järjestetään lyhyempiä kursseja. Suuri osa opiskelijoista asuu opintojensa ajan urheiluopistolla. Silloin myös asuminen ja kaikki päivittäiset ruokailut sisältyvät opiskeluun.

Yritysasiakkaat hyödyntävät Kuortaneen Urheiluopiston monipuolisia työhyvinvointi- ja kokouspalveluja. Lähes aina yritysryhmien ohjelmaan sisältyy myös liikunnallista toimintaa. Suosittuja ovat myös erilaiset kuntoa ja hyvinvointia arvioivat testit ja mittaukset.

Treenaaja tarvitsee ravitsevaa ruokaa

Kaikkia urheiluopiston asiakasryhmiä palvelee päivittäin kaksi ravintolaa: Aalto ja Eppula. Molemmissa tarjotaan lounasta ja päivällistä runsaasta noutopöydästä. Aalto toimii lisäksi á la carte -ravintolana. Ravintolat ovat avoinna vuoden jokaisena päivänä.

”Keskimäärin tarjoamme päivittäin noin tuhat ateriaa, mutta meillä on myös 4000 aterian päiviä”, kertoo ravintolatoimenjohtaja Niina Mäntymies.

Opiston urheilijoille ja aktiiviliikkujille sujuvat ruokapalvelut ovat tuloksellisen treenaamisen ehdoton edellytys. Monipuolisessa noutopöydässä on niin lounaalla kuin päivällisellä tarjolla ainakin kaksi pääruokaa ja monta lämmintä lisuketta sekä runsas salaattivalikoima.

”Noutopöydästä jokainen voi koota itselleen sopivan aterian. Nuoret voimistelijatytöt syövät ihan erilailla kuin aikuiset painijat”, Mäntymies havainnollistaa.

Urheilijoiden harjoittelu- ja peliajat määrittävät myös ruokapalveluiden arkea. Lounasta tai päivällistä voidaan tarvittaessa siirtää aikaisempaan tai myöhempään ajankohtaan, jotta myös urheilijat ehtivät peleistä ja treeneistä mukaan.

Aallon á la carte -listan kestosuosikkeja ovat kuhakeitto ja paikallisten kylien mukaan nimetyt pizzat. Ruonan pizzassa maistuvat muun muassa kinkku, aurajuusto ja punasipuli, Kirkonkylässä vuolukana ja ananas, kun taas vegetäytteinen Haapamäki saa makunsa esimerkiksi herkkusienistä, paprikasta ja rucolasta.

”Pizzojen nimiä täytyy aina välillä vaihtaa, etteivät asiakkaat pety, kun ei omaa kylää löydykään listalta”, Välikoski paljastaa.

Suomen ainoa liikuntapappi

Kuortaneen Urheiluopiston palkkalistoilla on kenties Suomen ainoa liikuntapappi. Liikuntapappia tarvitaan, sillä opiston urheilurippileirit ovat suuressa suosiossa. Samalla ne ovat myös valmennusleirejä eri lajien nuorille urheilijoille. Rippileirien konfirmaatio järjestetään Kuortaneen kirkossa.

Muuta lapsille ja nuorille suunnattua toimintaa ovat esimerkiksi leirikoulut, luokkaretket ja urheiluleirit. Perheet hakeutuvat Kuortaneen Urheiluopiston liikunta-aktiviteettien pariin erityisesti syys-, joulu- ja talvilomalla sekä kesäaikaan.

”Kuortaneella on asukkaita vajaa 4000, mutta Kuortaneen Urheiluopistolla olevat liikuntapaikat vastaavat 50 000-60 000 asukkaan kaupungin tasoa. Lähivuosina rakennamme todennäköisesti lisää hotellimajoitusta. Vuonna 2020 ravintolatilamme keittiöineen remontoidaan”, Välikoski raottaa tulevia suunnitelmia.

Artikkeli on julkaistu Novan numerossa 1/19.

Nova-lehti