Elintarvikkeiden aiemmin maltillinen hintojen nousu alkoi kiihtyä voimakkaasti viime vuoden alkupuolella. Vuoden 2023 ennustetaan tuovan mukanaan yhä kipuavia hintoja, mutta nousuvauhdin odotetaan olevan aiempaa hitaampaa.

Pellervon taloustutkimuksen PTT:n syyskuussa 2022 julkaiseman maa- ja elintarviketalouden talousennusteen mukaan vuoden 2022 aikana ruoka kallistui 11 prosenttia. Tämä tarkoittaa, että ruoka kallistui nopeammin kuin muut kuluttajahinnat, joiden viime vuoden ennakoitu nousu PTT:n ennusteen mukaan oli 7,5 prosenttia. Ruoan hintaan vaikuttavat hyvin monet tekijät energian hinnasta sadon tasoon.

”Hinnanmuodostukseenhan ylipäätään vaikuttaa kysyntä ja tarjonta. Lisäksi elintarvikkeissa on muitakin hintaan vaikuttavia tekijöitä, muun muassa raaka-ainekustannukset. Niiden osuus hinnasta taas määrittyy sillä, kuinka pitkälle jalostettu tuote on kyseessä. Hintaan vaikuttaa tietysti energiatuotannon jokaisessa vaiheessa”, avaa ruoan hinnan muodostusta PTT:n maa- ja elintarviketalouden ryhmän tutkimusjohtaja Sari Forsman-Hugg.

Raaka-aineiden lisäksi tuotteen hinnassa näkyvät muun muassa jalostuksen, energian, pakkauksen ja sen materiaalien ja kuljetuksien kustannukset sekä palkkakustannukset ketjun eri portaissa.

”Näiden peruspalikoiden lisäksi tuotteiden tuottamisessa on kiinteitä kustannuksia, esimerkiksi infrastruktuuri, tuotekehitys ja investoinnit. Täytyy kuitenkin muistaa, että vaikka kustannukset ohjaavat hinnoittelua, markkinataloudessa tuotteen hinta määrittyy lopulta ostajien ja myyjien välisissä neuvotteluissa.”

Maataloustuotteista puhuttaessa hinnankehitykseen vaikuttaa myös sadon määrä ja laatu. Vuoden 2021 heikko viljasato on näkynyt myös hintojen nousuna. Lisäksi Suomi on osana EU:n sisämarkkinoita kansainvälisillä markkinoilla, niinpä hintatasoon vaikuttavat myös maailmanmarkkinahinnat.

”Maailmanmarkkinoiden kehitys heijastuu meillekin, mutta sen vaikutuksen tasoissa eri tuotteisiin voi olla eroja. Vaikka olemme monissa tuotteissa omavaraisia, meillä on elintarvikkeissa monia raaka-aineita ja komponentteja, jotka ovat tuonnin varassa. Lisäksi olemme hyvin riippuvaisia tuonnista maatalouden tuotantopanoksissa”, Forsman-Hugg sanoo.

Maltillisesta hintakehityksestä jyrkkään nousuun

Ruoan hintakehitys on ollut ennen vuotta 2022 hyvin maltillista. Forsman-Huggin mukaan viime vuosina keskimääräinen ruoan inflaatio on ollut noin 2 prosenttia suuntaan tai toiseen. Edellinen suurempi hintojen nousu löytyy 2010-luvun alkupuolelta, ja pahimman koronapandemiankin aikana Suomessa ruoan hinnan nousu oli maltillisempi kuin esimerkiksi muualla monissa EU-maissa.

”Tämänhetkinen tilanne on lähtenyt liikkeelle 2021 syksyllä, jolloin maatalouden tuotantopanosten hinnat, muun muassa rehun, lannoitteiden ja energian hinnat lähtivät nousuun. Maakaasulla on typpilannoitteiden valmistusprosessissa keskeinen osa, joten energianhintojen nousu näkyy lannoitteiden hintatasossa. Syksyllä 2021 oltiin tilanteessa, jossa lannoitteet maksoivat kaksinkertaisesti vuodentakaiseen verrattuna. Heikko viljasato puolestaan vaikutti rehun hinnan nousuun”,  orsman-Hugg avaa hintojen nousun taustaa.

Suomessa maatalouden kannattavuus on pitkään ollut heikkoa, ja kun äkillinen kustannuskriisi iski, kaikilla maatiloilla ei ollut puskuria ottaa vastaan tällaista ulkopuolelta tullutta kriisiä. Tilanne on johtanut monella tilalla maksuvalmiusvaikeuksiin ja kannattavuusongelmiin.

Maatalouden tuotantopanosten hinnannousu toi painetta nostaa tuottajahintoja, mikä puolestaan loi painetta elintarvikkeiden hintakehityksen kiihtymiseen.

Sodalla suuret globaalit hintavaikutukset

Keväällä 2022 jo valmiiksi vaikeaan tilanteeseen syttyi sota. Epävarmuus nosti energianhintoja ja viljan maailmanmarkkinahinnat lähtivät reippaaseen nousuun. Elintarvikkeiden tuotantokustannukset kohosivat selkeästi tavanomaista korkeammiksi ja pitkittynyt sota vaikuttaa yhä tilanteeseen vahvasti.

”Hinnoissa on nähty kovia piikkejä – joista on tultu myös alaspäin – mutta taso on hyvin korkea”, Forsmann-Hugg sanoo.

Elintarvikkeiden suuri hintojen nousu on globaali ilmiö ja se on viime vuoden kuluessa ja etenkin kohti loppuvuotta ollut nopeasti kiihtyvää.

”EU:n alueella nähtiin laajasti loppuvuonna 2022 kaksinumeroisia ruoan hinnan inflaatiolukuja ja tuontihinnat ovat olleet reippaasti nousussa.”

Forsman-Hugg muistuttaa, että tällä hetkellä ollaan tilanteessa, jossa esimerkiksi kaikki lannoitevarastot alkavat olla maatiloilla käytetty eikä lannoitteen saatavuudesta ensi kasvukaudelle ole takeita. Lisäksi sähkön korkea hinta näkyy jokaisessa ruokaketjun portaassa maataloudesta elintarviketeollisuuteen ja kauppaan.

”Koko ruokaketju on hyvin pitkä, ja hintojen kehitys kumpaan tahansa suuntaan näkyy viiveellä elintarvikkeiden kuluttajahinnoissa. Lisäksi sopimuskäytännöt voivat viivästyttää hintojen siirtymistä lopulliseen tuotteeseen, kun hinnat on neuvoteltu valikoimajaksoihin. Toki nyt viime keväänä nähtiin myös sitä, että joidenkin yritysten ja tuotteiden osalta näitä hintoja neuvoteltiin kesken sopimuskauden uusiksi.”

Luvassa maltillisempaa nousua?

Vuodelle 2023 on ennustettu yhä nousevia hintoja, mutta edellisvuotta maltillisemmin. Forsman-Hugg muistuttaa, että pitäviä ennustuksia tässä tilanteessa on vaikeaa tehdä, ja mitä pidemmälle pyritään katsomaan, sitä huonompi on näkyvyys.

”Vuonna 2023 on edelleen epävarmuutta ilmassa, mutta viime syksyn ennusteemme mukaan hinnat nousisivat joka tapauksessa vielä jonkin verran. Erityisesti alkuvuodesta hintakehitys on voimakkaampaa, minkä jälkeen vauhdin pitäisi hidastua."

Hintatarkastelut vertautuvat aina edellisen vuoden lukuihin.

”Niinpä koska vuoden 2022 hintataso on ollut niin korkea, vuoden 2023 nousu ei siihen verrattuna ole enää niin kovaa ja nopeaa”, Forsman-Hugg selventää.

Joka tapauksessa kustannustaso pysyy tänäkin vuonna huomattavasti totuttua korkeampana.

”Loppuvuodesta on mahdollista, että kustannustasot laskisivat ja silloin hintatasossakin toki käännyttäisiin jonkinlaisella viiveellä laskuun.”

Tätä vuotta pidemmälle aikavälille Forsman-Hugg sanoo katselevansa hyvin sumuisilla kiikareilla. Tilanne riippuu pitkälti energian hinnasta.

”Paljon riippuu siitä, mitä sodassa tapahtuu ja miten se kaikki sitten heijastuu muualle maailmaan. Millaiseksi Venäjän sisäinen tilanne muodostuu? Entäpä millä aikavälillä Olkiluoto 3:n kapasiteetti saadaan säännölliseen käyttöön? Suomessa on paljon tuulivoimahankkeita käynnissä, jotka myös vaikuttavat tilanteeseen jollain aikavälillä. Ennakoidaan, että keväällä sähkön hinta kääntyisi Suomessa laskuun, mutta tähän liittyy paljon epävarmuustekijöitä.”

Forsman-Hugg näkee, että nyt nähty ruoan hinnan nousu tulee kääntymään ja hinnat toki jossain vaiheessa laskevat. Hän ei kuitenkaan lupaa, että aivan pian päästäisiin sille tasolle, josta vuonna 2021 on lähdetty liikkeelle. On mahdollista, että ruoan kuluttajahintoihin jää tasokorotus pidemmäksi aikaa.

”Minusta on tärkeää, että kaikki ruokaketjun toimijat kantavat vastuuta ja taakkaa omalta osaltaan. Ruoan hankinnan kustannuksista säästäminen tarkoittaa sitä, että ruokaketjuun ja alkutuotantoon ei tule riittävästi lisäeuroja kattamaan kustannusten nousua."

Forsman-Hugg muistuttaa myös, että globaalit kriisit nostavat huoltovarmuuden tärkeään rooliin, ja elintarvikeala on yksi huoltovarmuuskriittisistä toimialoista.

”Meillä on hyvä omavaraisuus perustuotteissa, mutta jotta tätä tilannetta pystytään jatkossakin ylläpitämään, se edellyttää, että ruoantuotanto on myös maatalousyrittäjille kannattavaa.”

Juttu on julkaistu Nova-lehden numerossa 1/23. Nova-lehti